Vinkkejä artistikuvan ottamiseen

Vanhan sanonnan mukaan kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Misha Vladimirskiyn mukaan kuva voi myös auttaa saamaan tuhansia striimauksia. Valokuvaajana ja musiikin ystävänä Vladimirskiy saattaa joskus kuunnella artistia vain siksi, että pitää tämän Spotify-profiilikuvasta – eikä hän ole ainoa.

”Visuaalisena ihmisenä teen joskus niin – toki kuulun tässä asiassa vähemmistöön”, hän myöntää. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin toteaa, että jos artisti ei panosta hyviin kuviin, hän menettää tilaisuuksia saada lisää faneja. ”Valokuvan merkitys on todella suuri markkinoinnissa ja mainostamisessa, sillä se näkyy myös ihmisten jakamissa julkaisuissa. Jos kuvasi on karmea, jakaminen saattaa… jäädä vähemmälle.”

Vladimirskiy aloitti uransa juhlasuunnittelun ja -markkinoinnin parissa dokumentoiden ystävänsä klubi-iltoja San Franciscossa, kunnes alkoi keskittyä valokuvaamiseen. Hän oli yksi ensimmäisistä Lady Gagan valokuvaajista, hän on ottanut muotokuvia ja keikkakuvia muun muassa Phoenixista ja The Rolling Stonesista ja hän on myös yksi luovalla alalla toimivan FilterlessCo-toimiston perustajista. Vakiintuneet artistit ovat yleensä saaneet mediakoulutusta ja osaavat hommansa, mutta Vladimirskiy on myös tottunut valmentamaan vähemmän kokeneita kuvattavia. Hän jakaa tietysti omia ideoitaan, mutta parhaat tulokset syntyvät yleensä muusikon ja valokuvaajan yhteistyöstä.

”Pohjimmiltaan kyse on siitä, mitä artisti itse kokee haluavansa. Minusta artistin on tärkeää luottaa itseensä”, hän sanoo. ”Onneksi monilla bändeillä onkin oma visio. Joskus se voi olla hieman vääristynyt, jolloin kuvaajan on puskettava sitä oikeaan suuntaan.”

Two Gallants

Vladimirskiy myöntää, että digitaalikameroiden yleistyminen ”teki jokaisesta valokuvaajan”. Hän uskoo silti, että ammattilaiselle kannattaa yhä maksaa kuvista. ”Eron kyllä huomaa”, hän sanoo. ”Ei aina, mutta yleensä kuvista näkee, jos niissä on säästetty.” Markkinoilla on paljon nuoria ammattivalokuvaajia, jotka pyrkivät kartuttamaan portfoliotaan ja ovat siten valmiita ottamaan kuvia muutamalla satasella. Jos siis olet juuri tehnyt ensimmäisen levytyssopimuksesi tai olet lataamassa ensimmäistä singleäsi, seuraavassa on Vladimirskiyn ajatuksia siitä, mitä huomioida valokuvaajan palkkaamisessa – ja miten välttää yleisimmät sudenkuopat. Kuten sen iänikuisen tiiliseinän.

Käytä hieman aikaa valokuvaajaan valintaan

Jokainen artisti on erilainen, ja tämä koskee sekä muusikoita että valokuvaajia. Vladimirskiy ehdottaakin, että käytät hieman aikaa valokuvaajan valitsemiseen.

”Älä valitse kuvaajaa vain nimen perusteella. Etsi joku, josta pidät ja jonka kanssa tulet toimeen”, Vladimirskiy sanoo. ”Tapaa sitten tämä henkilö ja juttele hänen kanssaan. Vaikka pitäisit jonkun töistä, et välttämättä halua tehdä töitä juuri hänen kanssaan. Ehkä hänen tyylinsä ei sovi sinulle, jolloin valokuvista ei tulekaan hyviä.”

Kiireessäkin kannattaa käyttää muutama minuutti kuvasta keskustelemiseen ja halutun lopputuloksen selittämiseen. Pelkkä ryntääminen sisään ja ulos ei ole ihanteellisin tapa ottaa kuvia, Vladimirskiy kertoo. ”Vihaan sitä, kun artistit tulevat paikalle ja sanovat, että heillä on viisi minuuttia aikaa. Itse on siinä sitten, että kiitosta vain.” Parempien kuvien lisäksi suhteen luominen valokuvaajaan voi johtaa muuhunkin.

”Ehkäpä valokuvaaja ottaa paljon kuvia mahtavalle lehdelle tai huippusuositulle brändille”, hän sanoo. ”Managerisi ei välttämättä edes tiedä sitä. Yhtäkkiä saat kuitenkin tyypiltä puhelun, kun hän on kuvaamassa mainosta Nikelle, koska olit tehnyt häneen todella vaikutuksen. Ikinä ei voi tietää.”

Pidä puolesi

Vladimirskiy on kuullut paljon kauhutarinoita, joissa bändejä on painostettu pukeutumaan huippumuotiin lehtikuvia varten tai kuvaajat ovat tyrkyttäneet asiakkailleen hämärimpiä luovia ideoitaan. Yleensä tämä ei onnistu, mutta virhearvioita sattuu: ”Ehkä 10 prosentissa tapauksista bändi lähtee näihin mukaan. Jälkeenpäin sitten tietysti kaduttaa.” Muista, että aina voi sanoa ei.

Kenenkään ei myöskään tarvitse sietää epäkunnioittavia kommentteja tai tekoja, joista tulee epämukava olo.

”Olen nähnyt sellaista tapahtuvan. Valokuvaaja sanoo jotakin, mikä saa koko bändin tyrmistymään”, hän kertoo. ”Yleensä kyseessä on naislaulaja, ja valokuvaaja, joka voi olla mies tai nainen, sanoo jotain todella omituista. Sen jälkeen luvassa onkin pelkkää alamäkeä.” Muista, että sinä maksat valokuvaajalle hänen työstään eikä sinun tarvitse sietää huonoa käytöstä. ”Kuvaustilanteen pitäisi aina tuntua mukavalta. Sen ei ikinä pitäisi tuntua siltä, että sinua ei kuunnella tai että joku tekee jotain, mitä et halua hänen tekevän.”

Ole itsesi – älä kukaan muu

Haluat tietysti näyttää kuvissasi mahdollisimman hyvältä, mutta muista, että ennen kaikkea sinun on näytettävä itseltäsi. Vladimirskiy sanoo, että stailaus ja vaatteiden valinta etukäteen on hyödyllistä, ja fiksuinta on tavoitella parasta versiota itsestään eikä jäljitellä jotain toista artistia. ”Olen ollut tilanteissa, joissa olen nähnyt henkilön yrittävän liikaa, ja kehottanut häntä vain olemaan oma itsensä.”

Hän korostaa pitävänsä stylisteistä, mutta tärkeintä on löytää ”se oikea”. Jos olet pohjimmiltasi parta- ja flanellipaitatyyppi, älä yritä väkisin muuttaa itseäsi. ”Stylisti on mahtava juttu. Mutta tarvitset stylistin, joka ymmärtää sinua artistina”, hän sanoo. ”Stylisti ei voi tunkea sinua cooleihin asuihin vain sen takia, että sellaiset ovat juuri nyt pinnalla. Se epäonnistuu ja kostautuu, ja näytät vain naurettavalta.”

Meikkiä? Päätä itse.

Stylistin lisäksi myös meikkitaiteilijan palkkaamisesta voi olla hyötyä, mutta Vladimirskiy korostaa, että artistien ei pitäisi mennä liiallisuuksiin tai tavoitella lookia, joka ei sovi heille.

”Tähän ei ole yhtä vastausta”, hän sanoo. ”Joskus meikki toimii erinomaisesti erityisesti yleisen estetiikan kannalta. Henkilön on itse mietittävä, mitä hän haluaa. En henkilökohtaisesti pidä sellaisesta ajatusmallista, että ihmisellä on oltava täydellinen meikki tai sitä ja tätä vain siksi, että hän on muusikko. Visuaalisen estetiikkasi pitäisi heijastella sitä, kuka todella olet.

Ylipäätään artistien ei pitäisi kokea paineita tehdä jotain, mikä tuntuu epäaidolta.

”Sinun on oltava itsesi suhteen avoin ja rehellinen,” hän sanoo. ”Usein erityisesti naisia pakotetaan tiettyyn muottiin. Odotusten tuputtaminen täydellisestä ihosta tai meikistä ei ole mielestäni reilua. Sen ei pitäisi olla osa laulajan elämää. Jos joku tykkää esiintyä meikattuna, silloin heidän kannattaa tehdä niin. Jos joku taas ei, miksi heidät pitäisi pakottaa siihen?

Älä pelkää isoja nimiä

Ensimmäisen albuminsa julkaisseella tai pienen levy-yhtiön artistilla ei välttämättä ole resursseja palkata vaikkapa David LaChapellea tai Anton Corbijnia. Kysyminen ei kuitenkaan maksa mitään. Musiikkivalokuvaajat ovat ennen kaikkea musiikkifaneja, ja vaikka ei kannata elätellä liian suuria toiveita, joskus voi käydä tuuri. Olettaen, että olet itse hyvä.

Vladimirskiy kertoo, että ”monet erittäin tunnetut valokuvaajat kuvaavat myös pienempiä bändejä", ja nostaa esiin esimerkiksi Danny Clinchin, joka on Pearl Jamin läheinen yhteistyökumppani sekä kuvannut Johnny Cashia ja 2Pacia. ”Hän on tyyppi, joka voi kävellä Springsteenin pukuhuoneeseen. Tai kävellä lavalla, kun mikä tahansa bändi soittaa", hän sanoo. ”Olen nähnyt hänen kuvaavan bändejä, joilla ei minun silmissäni mitenkään pitäisi olla varaa Clinchiin. Hän tekee sen rakkaudesta lajiin. Ilmaisen sen hieman kornisti, mutta uskon hänen ajattelevan: ’Nämä tyypit ansaitsevat mahdollisuuden. Tienaan jo riittävästi.’”

Mieti konseptia

Vladimirskiy toteaa, että hänellä on omat mieltymyksensä ja inhokkinsa, ja esimerkiksi käden tai jalan rajautuminen pois valokuvasta ärsyttää häntä suunnattomasti. Hän kuitenkin myöntää, että hyvälle valokuvalle ei oikeastaan ole olemassa sääntöjä. Teoriassa mikä tahansa on mahdollista, kunhan valokuvaajalla ja artistilla on selkeä visio järkevästä lopputuloksesta.

”En ole suuri varvassandaalien ystävä. Jos näen jonkun läpsyttelevän niissä Manhattanilla, mietin, että jonkun olisi pitänyt huomauttaa niiden näyttävän vähän hölmöiltä. Sen sijaan sandaaleilla kävely mudassa voi olla hyvinkin kiinnostavaa. Miljöön vain on oltava sopiva. Lopulta kyse on aina kuvasta.”

Ehkä lopuksi kuitenkin muutama sääntö

Vaikka teoriassa kaikki onkin mahdollista, on muutamia asioita, joita Vladimirskiy kehottaa untuvikkojen välttämään.

1) Älä otata kuvaasi tiiliseinää vasten

”Oikeasti, eikö tämä ole nähty jo miljoona kertaa?”

2) Älä ota coolia rokkijäbän ilmettä

”Tätä näkee sekä miehillä että naisilla”, hän sanoo. ”Kehotan kuvattavia tällöin aina relaamaan.”

3) Konsepti on hieno juttu, mutta älä hylkää maalaisjärkeä

”Olen nähnyt 80- ja 90-luvun albumikansia, jotka panevat miettimään, eikö kukaan todella sanonut mitään. Ihmisiä merirosvoasuissa… Jotkin ideat ovat vain huonoja.”

4) Älä unohda ystävääsi hakukonetta

”Tee hieman taustatutkimusta. Älä valitse kuvaajaa vain siksi, että hän on laajalti tunnettu. Mitä jos hänellä on luurankoja kaapissaan? Haluat välttää sen. Tämä on nykyajassa ja -yhteiskunnassa aidosti hyvä muistaa.”

–Michael Tedder