Monet ihmiset saavat musiikin kuuntelusta parantavaa ja emotionaalisesti vahvistavaa voimaa. Erityisen totta tämä on monien musiikintekijöiden kohdalla. Musiikin parissa työskentely voi kuitenkin herättää myös ristiriitaisia tunteita: vaikka musiikin jakaminen muille tuottaisi valtavasti iloa, se voi myös aiheuttaa valtavia paineita. Kiertue-elämä, taloudellinen epävarmuus, pitkät päivät ja epätavalliset työajat voivat rasittaa mielenterveyttä.

Mielenterveys on kuitenkin yhtä tärkeää kuin fyysinen terveys. Aihetta ei ole musiikkialalla aina otettu vakavasti, mutta nähtävissä on merkkejä muutoksesta. Tunnetut artistit, kuten Shamir, Kate Nash, Benga ja Joanna Gruesomen keulakuva Alanna McArdle, ovat puhuneet julkisesti mielenterveysongelmistaan. Heidän äänensä on osa alalla kasvavaa liikehdintää jakaa tietoa mielenterveyteen liittyvistä aiheista, kuten päihteiden väärinkäytöstä, masennuksesta ja itsemurhista.

Vaikka monet muusikot selviävät kamppailustaan mielenterveyssairauksien kanssa, osa tarinoista päättyy yhä traagisesti. Kaksi esimerkkiä ovat ruotsalaisen DJ:n Aviciin itsemurha sekä Frightened Rabbitin nokkamiehen Scott Hutchinsonin kuolema. Hutchinson löydettiin kuolleena sen jälkeen, kun hän oli kadonnut koettuaan henkisesti poikkeuksellisen vaikeita aikoja. Nämä tapaukset korostavat murheellisella tavalla mielenterveyteen ja musiikkiin liittyvän keskustelun ja mielenterveyssairauksien stigman hälventämisen tärkeyttä.

Musiikkibisnes on vaativa ala ja säilyy sellaisena, mutta artistit voivat itse tehdä monia asioita mielenterveytensä hyväksi. Tässä on muutamia yksinkertaisia ideoita (ja muutama isompi vinkki) oman mielenterveytesi ja urasi tueksi.

Pyydä apua

Muista, että apua on saatavilla. Mielenterveyspalveluita on saatavana ilmaiseksi tai edullisesti niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin maailmassa. Osa palveluista on jopa suunnattu erityisesti musiikkialan ihmisille, kuten Nuçi’s Space, joka sijaitsee Athensin kaupungissa Georgiassa, Yhdysvalloissa. Nuçi’s Space on itsemurhien ehkäisyyn keskittyvä tukikeskus, joka perustettiin itsemurhan tehneen athensilaisen muusikon Nuçi Phillipsin muistolle. Texasin osavaltiossa toimii puolestaan The SIMS Foundation, joka auttaa muusikoita löytämään mielenterveyspalveluja Austinissa. Myös se perustettiin oman elämänsä päättäneen muusikon, Austinissa vaikuttaneen rokkarin Sims Ellisonin, muistoksi. Recording Academyn MusiCares-hyväntekeväisyysjärjestö tarjoaa taloudellista hätätukea muusikoiden terveydenhoidollisiin tarpeisiin, kuten psykoterapiaan ja riippuvuushoitoihin. Isossa-Britanniassa Help Musicians UK tarjoaa vuorokauden ympäri avoinna olevan tukipuhelimen musiikkialalle osana järjestön Music Minds Matter ‑hanketta.

Muusikoilla ei usein ole sairausvakuutusta, mikä voi olla monissa maissa este terapian saannille. The SIMS Foundationin lääkärin Lily Courtneyn mukaan monet eivät tiedä, että lukuisat mielenterveysorganisaatiot ja terapeutit tarjoavat palveluitaan edullisemmin vähävaraisille potilaille, joilla ei ole vakuutusta. ”Yhdysvalloissa useimmat kaupungit tarjoavat terapiaa liukuvaan hintaan. Tietoa näistä palveluista voi hakea hakukoneella. Palveluita on saatavilla kaikkialla, ja käynnin hinta voi olla mitä tahansa viiden ja viidenkymmenen dollarin välillä”, hän sanoo. Myös yliopistoilla voi Courtneyn mukaan olla ohjelmia, joissa psykologian jatko-opiskelijat tarjoavat lähialueen ihmisille terapiapalveluita alennettuun hintaan.

Lesley Cobbs toimii terapianeuvojana Nuçi’s Spacessa. Hän neuvoo selvittämään jo ennen avun tarvetta, mistä apua on saatavilla – etenkin jos sinulla on mielenterveysongelma ja erityisesti ennen kiertueelle lähtöä. ”Yhdysvalloissa useimmilla osavaltioilla on mielenterveyspalvelujen kriisilinja. Selvitä numero silloin, kun olet kunnossa, niin se on sinulla valmiina, jos sinulla jossain vaiheessa menee huonommin”, hän neuvoo.

Pidä huolta itsestäsi

Useimmat artistit ovat onnellisimpia kiertueella, ja voikin olla huikea kokemus tehdä joka ilta sitä, mitä rakastaa. Live-esiintymiset ovat myös ensisijainen tulonlähde suurelle määrälle ammattimuusikkoja. Raskaat aikataulut voivat kuitenkin uuvuttaa ja rasittaa mielenterveyttä. Courtney törmää tähän usein työssään. ”Alan luonteeseen kuuluu, että muusikot ovat kiertueella koko ajan, heillä ei ole kunnollista unirytmiä, heidän ruokailutottumuksensa ovat kaukana ihanteellisista, he eivät saa tarpeeksi liikuntaa ja monet heidän tavallisista selviytymiskeinoistaan eivät ole saatavilla kiertueella”, hän selittää. Jos henkilö kamppailee jo valmiiksi masennuksen ja ahdistuksen kanssa, riittämätön unen määrä tai heikko ravinnonsaanti voi pahentaa asioita.

Terapeutin pätevyyden lisäksi Courtneylla on henkilökohtaista kokemusta kiertuemuusikon urasta, joten hän tietää, kuinka vaikeaa itsestään huolehtiminen on tien päällä – mutta myös kuinka tärkeää se on. Hänen neuvonsa on tehdä terveellisiä valintoja aina kuin mahdollista. ”En kehottaisi keskittymään niinkään tiettyjen ruoka-aineiden välttelyyn, vaan varmistamaan, että syöt myös hedelmiä ja kasviksia. Älä ajattele, ettet voi syödä pizzaa, jos se on ainoa tarjolla oleva ruoka. Jopa huoltoasemilta voi yleensä ostaa banaanin tai omenan”, hän sanoo.

Courtneyn toinen kiertuevinkki on pitää päiväkirjaa ja etsiä muita tapoja luoda oma tila edes henkisesti. Varaa itsellesi aikaa, jotta pystyt käsittelemään kiertue-elämän henkisiä paineita. Hän tekee seuraavan ehdotuksen: ”Kun lähdet reissuun, varmista, että sinulla on jotain hyvää luettavaa ja jonkinlainen meditatiivinen käytäntö. Se voi olla mitä tahansa kymmenen minuutin tietoisesta hengittelystä kävelyretkeen, jolla kiinnität erityistä huomiota ympäristöön.”

Holistinen valmentaja Eline Van Audenaerde auttaa oman The Unicorn Mothership -yhtiönsä kautta DJ:itä ja elektronisen musiikin artisteja kehittämään resilienssiään eli psyykkistä palautumiskykyään ja oppimaan luovimaan urahaasteiden ristiaallokossa. Hänen asiakkaansa saattavat esiintyä keikoilla pikkutunneille, mutta hän yrittää saada heidät näkemään terveellisen päivärutiinin arvon. ”Neuvon heitä aina nousemaan ylös sängystä, vaikka he olisivat saaneet vain muutaman tunnin unta, nauttimaan aamiaisen ja aloittamaan päivän. Kehotan heitä tekemään jotakin, tapaamaan ihmisiä ja viettämään normaalin päivän, ja sitten käymään nukkumaan aikaisin tai ottamaan torkut iltapäivällä”, hän sanoo.

Aseta tavoitteita

Van Audenaerden mukaan musiikkialalla resilienssi vaatii ennen kaikkea tavoitteita. Hänen mukaansa resilienssi ”tarkoittaa tietoisuutta siitä, kuka olet ja mitkä ovat tavoitteesi sekä – tämä on itse asiassa vielä tärkeämpää – mitkä ovat arvosi.” Tällainen selkeys voi auttaa sinua säilyttämään fokuksesi ja tekemään oikeita päätöksiä uupumatta myös silloin, kun asiat mutkistuvat.

Kun olet selvittänyt tavoitteesi, ajanhallinnalla on keskeinen merkitys niiden saavuttamisessa. Van Audenaerde uskoo käytännölliseen lähestymistapaan. Jos esimerkiksi tasapainoilet musiikin ja päivätyön välillä, säännöllisen studioajan varaaminen musiikintekoon ja siitä kiinni pitäminen voi olla jo iso askel. ”Hallitse omaa kalenteriasi”, hän neuvoo. ”Aseta vuodelle selvät tavoitteet. Milloin haluat saada tämän albumin valmiiksi? Kuinka monta keikkaa haluat soittaa?” Itselle tärkeiden asioiden tiedostaminen ja niiden eteen työskenteleminen tekee sinusta tehokkaamman, ja se voi tehdä sinusta myös onnellisemman.

Vapauta mielesi

Jos jotkin musiikkialaan liittyvät asiat tuntuvat vaikuttavan kielteisesti mielenterveyteesi, kokeile etsiä kokonaan erilainen lähestymistapa. Rachel Lightner laulaa, kirjoittaa lauluja ja soittaa kitaraa Nervous Dater -bändissä. Hän laulaa usein henkilökohtaisesta kamppailustaan ahdistuksen ja masennuksen kanssa. Hänen varhaiset kokemuksensa muunsukupuolisena muusikkona miesten dominoimissa punk-piireissä saivat hänet tuntemaan itsensä vuoroin näkymättömäksi ja vuoroin teeskennellyn tasavertaisuuden välikappaleeksi, kun ohjelmistoja koostettiin esimerkiksi vain bändeistä, joilla on naislaulaja. ”Se vaikutti minuun syvästi. Tunsin itseni hyljityksi ja uskoin, että minua ei ikinä hyväksyttäisi”, hän muistelee. Lightneria auttoi, kun hän etsi erilaisia muusikoita, joiden kanssa hän tunsi hengenheimolaisuutta ja joiden kanssa hän pystyi rakentamaan positiivisen yhteisön.

”Aloimme vain käydä keikoilla ja etsiä ihmisiä, joiden soundi muistutti mielestämme omaamme. Olimme kaikki tulokkaita ja aloimme järjestää keikkailtoja brooklynilaisen kahvilan kellarissa, ja niin oma pieni skenemme syntyi. Lavan jakaminen naispuolisten – ja kaikkia vähemmistöryhmiä edustavien – muusikoiden kanssa on valtavan helpottavaa ja inspiroivaa. Olemme kaikki rohkaisseet toisiamme, ja ilman sitä emme tekisi, mitä teemme nyt”, hän kertoo innoissaan. Tällainen lähestymistavan muutos voi paitsi olla elinehto artistina selviytymiseen, myös muuttaa maailmaa, kuten Lightner sai huomata – tai ainakin omaa pientä nurkkaustasi siinä.

Yhdysvalloissa National Suicide Prevention Lifelinen (kansallinen itsemurhien ehkäisypuhelin) numero on 1 800 273 8255.

Suomessa MIELI ry:n kriisipuhelimen numero on 09 2525 0111.

– Beverly Bryan