Tämä aineisto on koottu vain tiedoksi. Sen tarkoitus ei ole antaa terveyteen liittyviä neuvoja eikä sitä tule käyttää terveysneuvonnan lähteenä. Keskustele omien yhteyshenkilöidesi tai mielenterveyden asiantuntijoiden kanssa ennen omien päätöstesi tekemistä.
Musiikin tekeminen on aina ollut intensiivinen uravalinta ja täynnä stressaavaa epävarmuutta aina raha‑asioista ajankäyttöön. Tämän lisäksi nykyisen pandemian seuraukset sekoittivat monen artistin elämää tavalla, joka tuntuu vieläkin. Muusikko ja mielenterveysalan neurotieteilijä Joe Barnby palasi jakamaan havaintojaan Spotify for Artistsille siitä, miten korona on tuonut oman lisänsä ammattikunnalle tyypilliseen stressiin.
”Pandemian aikana julkaistuissa aineistoissa korostuu, ketkä ovat erityisen alttiita masennukselle ja ahdistukselle”, Barnby kertoo. ”Muusikot erottuvat muista ammattikunnista sen suhteen, että heillä ei usein ole taloudellisen vakauden tuomaa turvaa. Se tarkoittaa valitettavasti usein sitä, että koronapandemian kaltaisissa tilanteissa heidän täytyy tehdä elämiinsä valtavia muutoksia, minkä vuoksi muusikkona jatkaminen voi olla hyvinkin vaikeaa niissä olosuhteissa.”
Lähes kaksi kolmasosaa musiikkialan MusiCares 2021 Wellness in Music ‑hyvinvointikyselyn vastaajista ilmoitti kokevansa stressiä raha‑asioista päivittäin. Yli neljäsosa ilmoitti kärsivänsä keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta.
”Kun ihmisille, joiden tulot ovat epäsäännölliset, ei heitetä minkäänlaista taloudellista pelastusrengasta, stressi kasvaa ja voimistuu entisestään. Muusikot kokevat, että heillä ei ole varaa elää sillä, mitä he rakastavat, kuten musiikin kirjoittamisella tai tuottamisella. Rahat tulee myös saada riittämään asuntoon ja ruokaan.”
Eristäytyminen on yksi merkittävä riskitekijä. Sen vaikutus moninkertaistui, kun yhteiskunnan sulut ja rajoitukset katkaisivat sosiaaliset tukiverkot, jotka ovat välttämättömiä mielenterveydelle. Vaikka tilanne helpotti tänä vuonna, Barnby huomasi yhä eron. ”Emme vieläkään puhuneet muille tai olleet vuorovaikutuksessa samalla tavalla. Sosiaalinen spontaanius, johon olimme tottuneet, oli yhä poissa.” Tämän torjumiseksi hänen mukaansa on tärkeää, että ”ympärillä on ihmisiä, joiden voit luottaa olevan läsnä, keskustelevan asioista kanssasi ja tukevan sinua henkisesti”.
Samanhenkinen muusikkoyhteisö on myös keskeinen apu, kun muut stressitekijät kasaantuvat. ”Apua tuo paikka, jossa voitte keskustella asioista keskenänne”, Barnby sanoo. ”Kun puhutte ongelmista, joita te kaikki kohtaatte, saatte ajatuksia koko ryhmältä. Tällöin et joudu miettimään asioita vain yksiksesi.”
Sen lisäksi, että ympärille kannattaa haalia luotettavia ihmisiä, apua voi olla myös muista ”tavallisista” mielenterveydelle hyödyllisistä keinoista, kuten hyvästä liikunnasta, ravinnosta ja unesta.
”Tunnemme unen tärkeyden esimerkiksi kognitiivisen toiminnan ja tunteiden säätelyn kannalta. Se parantaa myös stressinsietokykyä päivän aikana”, Barnby sanoo. ”Tiedämme, että kovin epäsäännöllinen unirytmi altistaa heikolle mielenterveydelle ja sille, että kokee elämän tavallisista stressitekijöistä selviämisen tavallista vaikeammaksi.”
”Tutkimustuloksia on jatkuvasti enemmän myös suoliston ja aivojen välisestä suhteesta ja siitä, miten ruokavaliomme vaikuttaa meihin psyykkisesti. Sosiaaliset ympäristömme voivat ohjata meitä heikompaan tai parempaan syömiseen. Jos olet jatkuvasti kiireinen, sinulla ei ole aikaa valmistaa oikeasti ravinteikasta ruokaa. Tiedämme, että syömällä ruokaa, joka ei kehitä hyvää mikrobistoa suolistoon, altistaa itsensä mielenterveyden häiriöille.”
”Taide ja kulttuuri ovat hyvin tärkeitä terveelle ja toimivalle yhteiskunnalle”, Barnby sanoo. Hän viittaa tällä tarpeeseen saada ”mielenterveysapua ongelmien parissa kamppaileville muusikoille, jotka voisivat muuten olla laajalti hyödyksi yhteiskunnalle”.
